”Pääasia on, että musiikki tuntuu jossain” – Minna Leinonen juontaa Tampere Filharmonian kamarisarjan syksyllä 2020
(kuva: Ville Hautakangas)
Faunien iltapäivä -konsertit saavat syksyllä 2020 uuden juontajan, kun tamperelaissäveltäjä ja sävellyksen opettaja Minna Leinonen tarttuu Tampere Filharmonian vuonna 1996 alkaneeseen kamarisarjaan.
Leinonen on luonteva valinta tehtävään, sillä hän on yksi konsertteja vuosina 2000–2015 juontaneen Jouni Kaipaisen (1956–2015) ensimmäisistä sävellysoppilaista. Kaipainen on Tampere Filharmonian nimikkosäveltäjä.
”Jouni teki hyväntuulisella olemuksellaan ja ylivertaisella kulttuurihistorian tuntemuksellaan Faunien iltapäivä -konsertteihin ainutlaatuisen tunnelman. Haluaisin jatkaa samanlaista ei-pönöttävää ja välitöntä otetta, jonka avulla musiikki tulee lähemmäs kuulijaa ja kuuntelukokemus syvenee. Minua itseäni kiinnostaa aina ihminen ja ajatus teoksen takana”, Leinonen pohtii.
Intiimejä kohtaamisia
Leinosen oma tuotanto käsittää soolo-, kamari- ja orkesterimusiikkia sekä esimerkiksi tanssia, akrobatiaa, dokumentaarisuutta ja installaatiota sisältäviä monitaideteoksia.
”Kamarimusiikki on soolon ja tutin, yksin ja yhdessä soittamisen parhaiden puolien liitto. Vaikuttava lopputulos edellyttää sekä säveltäjältä että esittäjiltä taitavaa ja monipuolista osaamista. Se on intiimiä musiikkia, jossa yleisön ja soittajien suhde on suorempi kuin vaikkapa sinfoniakonsertissa, missä välissä on kapellimestari.”
Monipuolisuus on vahvuus
Minna Leinosella on Faunien iltapäivä -konserteista pitkä kokemus yleisön edustajana. Fauni-sarjaa ja tulevan syksyn ohjelmistoa leimaa hänen mukaansa monipuolisuus, joka näkyy niin teosten sävellysaikakausissa kuin säveltäjien kansallisuuksissakin. Tärkeä rooli on myös aikamme musiikilla.
”Fauneissa on lisäksi upeaa seurata, kuinka pitkään yhdessä työskennelleet soittajat tunnistavat nopeasti toistensa mielenliikkeitä ja eleitä ja mukautuvat niihin. Muusikoista välittyy kamarilavalla toisaalta solistinen vahvuus ja karisma, toisaalta taas ryhmähenki ja yhteistyökyky.”
Pääasia, että musiikki tuntuu jossain
Juontajan rooli konserteissa on antaa eväitä ja vihjeitä musiikin tulkitsemiseen. Leinonen aikoo juonnoissaan sekä säveltäjä- ja muusikkohaastatteluissaan raottaa teosten lähtökohtia ja tuoda esiin myös teoksen kannalta olennaisia taustatietoja säveltäjästä.
”Tällaiset pienet nostot voivat lisätä kuuntelukokemuksen syvyyttä, vaikka lopulta jokainen tietysti kokee musiikin omalla tavallaan. Tärkeintä on luoda tunnelma, jossa kuulija voi vain tulla konserttiin ja antaa musiikin viedä. Yhtä oikeaa kuuntelun tapaa ei ole olemassakaan. Teini-ikäinen oppilaani sanoi kerran hienosti: ’Ihan sama onko musiikki rumaa vai kaunista, pääasia on, että se tuntuu jossain.’”
Minna Leinosen kolme poimintaa syksyn 2020 Faunien iltapäivistä
20.9. Ludvig van Beethoven: Grosse Fuge op. 133
”Syksyn jokaisessa Faunien iltapäivässä kuullaan Beethovenin musiikkia, eikä suotta. Hänen vaikutuksensa kamarimusiikin historiaan on mittaamaton. Beethoven uudisti paitsi kamarimusiikin sisältöä myös musiikkilajin asettamia vaatimuksia soittajille. Beethoven sävelsi Grosse Fugen alun perin jousikvarteton nro 13 finaaliksi, joka koettiin ilmestyessään yhtä käsittämättömäksi kuin kiinan kieli. Se on kuitenkin myöhemmin osoittautunut valtavan tärkeäksi innoitukseksi esimerkiksi Stravinskylle.”
8.11. Germaine Tailleferre: Jousikvartetto
”Tailleferre oli ranskalaisen Les Six -säveltäjäryhmän ainoa nainen, ja ehkä yllättäen myös konservatiivisin jäsen. Useista palkinnoista huolimatta hänen musiikkiaan on moitittu liian feminiiniseksi, mihin hän itse vastasi: ’Mitä se haittaa? Olennaista on, että se on musiikkia.’ Tailleferre on kiinnostava naissäveltäjä, joka on suotta jäänyt kaanonin varjoon.”
13.12. Lauri Supponen: Trio huilulle, klarinetille ja saksofonille
”Lauri Supponen on yksi kiinnostavimmista nuoren polven suomalaisista nykymusiikin säveltäjistä. Toivon todella, että saamme hänet paikalle konserttiin avaamaan teoksen taustoja.”
