Tampere Filharmonia

Maestro Inbal Tampereelle jo viidettä kertaa – Mahleria ja Bruckneria kuullaan perjantaina todellisen asiantuntijan johtamana

Tampere Filharmonian konsertissa perjantaina 14.9. orkesteria saapuu johtamaan kapellimestarisuuruus, jo yli 50 vuotta orkestereita ympäri maailmaa johtanut israelilaissyntyinen Eliahu Inbal. Maestro kuuluu maailman arvostetuimpiin myöhäisen romantiikan ajan suurteosten tulkkeihin, ja oli ensimmäinen, joka levytti Brucknerin sinfonioiden alkuperäisversioita. Hän on saanut levytyksistään useita palkintoja. Konsertissa kuullaan tietysti musiikkia, johon Inbal on erikoistunut: Anton Brucknerin kuudes sinfonia ja Gustav Mahlerin lauluja runokokoelmaan Des Knaben Wunderhorn. Inbal vierailee Tampereella jo viidettä kertaa, ja onkin onni saada tarkasti esiintymisensä valitseva maestro uudelle vierailulle. Yksinlauluja tulkitsee konsertissa sveitsiläissyntyinen sopraano Rachel Harnisch.

Brucknerin avantgardistinen kuudes sinfonia

Eliahu Inbalin mukaan kuudennella sinfonialla on oma erikoisluonteensa. Jo heti alussa asetelma on hyvin moderni, ja siinä vuorottelevat rytmiset konfliktit. Tämä oli hyvin rohkeaa aikansa kontekstissa: ”Kukaan ei kirjoittanut sellaista musiikkia tuohon aikaan. Se kuulostaa ajoittain villiltä ja impressionistiselta, ja mielestäni se on erittäin hieno sinfonia. Siinä on paljon uusia ja jopa avantgardistisia ideoita”, Inbal kertoo.

Anton Bruckner (1824–1896) ja Gustav Mahler (1860–1911) olivat Eliahu Inbalin mukaan parhaita sinfonisen sävellysmuodon luojia, ja kuuluvat siksi hänen lempisäveltäjiinsä. ”Bruckner ei kovasti korjaillut konsertissa nyt kuultavaa kuudennetta eikä viidennettä tai seitsemättä sinfoniaansa, sillä hän kirjoitti jo valmiiksi parastaan. Itävaltalaissäveltäjän aiempien töiden, kuten toisen sinfonian orkestrointi parani Brucknerin toisessa editiossa, mutta muuten ensimmäinen versio on yleensä aina paras”, Inbal kertoo.

”Bruckner soitti itse urkuja, joka vaikutti hänen sinfonioidensa orkestrointiin, mutta hän oli hyvin edistyksellinen ja jopa avantgardistinen eivätkä ihmiset ymmärtäneet tätä. Tästä syystä jotkut Brucknerin aikalaiset kapellimestarit ja soittajat sanoivat, että tämän sävellykset olivat liian vaikeita soittaa. Tämä johti siihen, että säveltäjä palasi teoksiinsa ja joutui muuttamaan esimerkiksi kolmatta, neljättä ja kahdeksatta sinfoniaansa.” Inbalin mukaan myös nämä tehdyt muutokset olivat hyviä, mutta silti ensimmäinen versio on näissäkin paras.

Gustav Mahler johti edesmenneen Brucknerin kuudennen sinfonian 1899, mutta hän teki siihen valtavasti muutoksia. Eliahu Inbalin mukaan tämä on yllättävää, sillä Mahlerin olisi pitänyt ymmärtää teoksen moderniteettia ja Brucknerin luonnetta säveltäjänä. Mahler ei tosin ollut ainoa, joka teki teoksiin muutoksia, sillä tuohon aikaan orkesterinjohtajilla ja solisteilla oli tapana muuttaa kaikkia esitettyjä teoksia Händelistä Mozartiin surutta ja improvisoiden. ”Nykyään on toisin, pitää olla varovainen ja tarkka. Jos sävellys on hieno, miksi sotkea sitä?”, Inbal kysyy.

Brucknerin kuudes sinfonia on kirjoitettu kahdelle huilulle, kahdelle oboelle, kahdelle klarinetille, kahdelle fagotille ja neljälle käyrätorvelle, kolmelle trumpetille, kolmelle pasuunalle, tuuballe sekä patarummuille ja jousille. ”Tähän sinfoniaan olisin halunnut kutakin puupuhallinta neljä, kun orkesteri soittaa fortissimo tutti, sillä se on joskus parempi niin. Mutta pidän myös siitä että pysymme alkuperäiselle uskollisena, sillä silloin värisointi on erilainen. Täytyy vain olla hyvin varovainen, etteivät puut peity muun orkesterin alle. Sointi on hyvin erilainen, jos tuplaa kaiken, tai jos antaa sen olla läpinäkyvä ja kirkas, kuten Bruckner sinfonian kirjoitti.”

Wunderhorn-laulut sisältävät tunteiden kirjon epätoivosta toivoon

Goethen mukaan jokaisella pitäisi olla yöpöydällään kaksi kirjaa: Raamattu ja Des Knaben Wunderhorn -kokoelma (suom. Pojan ihmetorvi). Eliahu Inbal on samaa mieltä, sillä kaikki länsimainen taide: kirjallisuus, maalaustaide ja musiikki perustuvat kansanperinteeseen, tarinoihin ja legendoihin. Perjantain konsertissa kuulemme kuusi Mahlerin näihin saksalaisiin kansanrunoihin säveltämää yksinlaulua sopraanosolisti Rachel Harnischin tulkitsemana. ”Musiikki Wunderhorn-liedeissä on hyvin maanläheistä. Olen sitä mieltä että näissä yksinkertaisissa liedeissä on hyvin paljon syvyyttä ja paljon elämäntotuuksia. Ne eivät aina ole niin naiiveja ja simppeleitä kuin on ajateltu, vaan niissä on paljon hienoja nyansseja epätoivosta toivoon ja jopa uskonnollisia sävyjä” Eliahu Inbal kertoo.

Mahlerin kaikkiaan 12 kansanrunoihin säveltämää laulua ovat syntyneet erikseen vuosina 1892–1901. Laulajan äänialaa ei ole määritelty, vaikka luontevimmin pastoraalihenkiset laulut sopivat sopraanolle ja sotilaalliset baritonille. Mahlerin säveltämä teos Wunderhorn-lieder pohjautuu Des Knaben Wunderhorn (suom. Pojan ihmetorvi) -runoihin, joka on Achim von Arnimin ja Clemens Brentanon keräämä ja julkaisema kokoelma saksalaista kansanrunoutta 1800-luvun alusta.

Illan laulusolistin, sveitsiläissyntyisen sopraano Rachel Harnischin kapellimestari Inbal on tavannut aiemmin: ”Kuulin hänen laulavan Frankfurtin oopperassa ja esityksen jälkeen menin tapaamaan häntä ja kysyin: Miten on mahdollista että emme ole työskennelleet aiemmin yhdessä? Meidän pitäisi tehdä musiikkia yhdessä! Hän on loistava, upea sopraano.” Rachel Harnisch tunnetaan oopperarooleistaan, mutta hän konsertoi laajasti myös orkesterien solistina. Harnisch on kuulunut Zürichin oopperan solistikuntaan vuodesta 2012 alkaen.