Tampere Filharmonia

Taidetestaajat-konsertin musiikki

TUTUSTU SUOMI 100 -KONSERTIN MUSIIKKIIN JA OSALLISTU TAPAHTUMAN VISUALISOINTIIN

Rautavaaran Joutsenet muuttavat ja Klamin Sammon taonta: musiikkiin toivotaan kuvia, videoita, kuvaamataidon töitä ja runoja! Katso tarkemmin kunkin kappaleen kohdalta.

Ohje kuvien, videoiden, kuvaamataiteen töiden ja runojen lähettämiseen

MINUUTTISINFONIA – UUSI TAIDETESTAAJAT-KAPPALE!

Taidetestaajien 18.8. ottamien valokuvien inspiroimina neljä Tampereen Musiikkiakatemia sävellysopiskelijaa Eetu Lehtonen, Stefan Stanciu, Pietari Kaasinen ja Pauli Marttinen loivat kukin minuutin pituiset kappaleet orkesterille – yhdessä kappaleet ovat Minuuttisinfonia! Se saa ensiesityksensä Tampere Filharmonian Taidetestaajat-konsertissa, säveltäjiä innostaneiden kuvien kanssa!

KATSO VIDEO (7 min.) MITEN MINUUTTISINFONIA TEHTIIN JA MILLAISTA ON SÄVELTÄMINEN. Nuoret säveltäjät ja heidän opensa kertovat.

MINUUTTISINFONIA:

  1. Eetu Lehtonen: Sulakuvia
  2. Stefan Stanciu: Zoomailu
  3. Pietari Kaasinen: Kohta
  4. Pauli Marttinen: Betonisota

OLLI VIRTAPERKO: ROMER’S GAP, III osa

Olli Virtaperko © Maarit Kytöharju

MIKÄ: Romer’s Gap on konsertto vahvistetulle sellolle ja orkesterille vuodelta 2016. Solistiosuuden Virtaperko kirjoitti Perttu Kivilaaksolle, Apocalyptican soolosellistille. Konsertissa kuullaan teoksen viimeinen osa.Sellokonserton nimi, Romer’s Gap viittaa evoluutiobiologian ”Romerin aukkoon”, ajanjaksoon n. 360–345 miljoonaa vuotta sitten (kivihiilikauden alussa), jolta ei ole merkittäviä fossiilisia löytöjä.

KATSO VIDEO (2 min.): Olli Virtaperko kertoo Romer’s Gap -teoksesta (kuvattu 1.3.2017)

KUKA: Olli Virtaperko (syntynyt 1973 Espoossa) on häkellyttävän monipuolinen musiikin ammattilainen. Hän on mm. säveltäjä, sellisti, Tampere Biennalen 2014 taiteellinen johtaja ja Ultra Bran laulaja.

MAGNUS LINDERG: VIVO

MIKÄ: Magnus Lindberg sävelsi Vivon New York Philharmonic -orkesterin kauden avajaiskonserttiin syksyllä 2015 ja antoi sille alaotsikon ”concert opener for orchestra”. Suomessa sen kuulevat ensimmäisenä Taidetestaajat! Vivo on italiaa ja ohjeistaa soittamaan vilkkaasti. Lindbergin mukaan kappale onkin eloisa ja luonteeltaan suora. Lindberg liikuttelee kokonaisia soitinperheitä (esim. puupuhaltimet, jouset) palikoina eikä yhdistele soittimia niin monipuolisesti kuin pidemmissä orkesteriteoksissaan.

KONSERTISSA…
Kuvittele oma elokuva tai tarina Vivoon! Onko se kauhu-, fantasia- tai jännityselokuva vai kenties dokumentti? Kirjoita ideasi muistiin konsertin jälkeen, jaa se luokkatovereille tai muille taidetestaajille.

Magnus Lindberg © Sigurd Gartmann

KUKA: MAGNUS LINDBERGIÄ (s. 1958 Helsingissä) pidetään yhtenä Euroopan merkittävimmistä nykysäveltäjistä ja hänen teoksiaan esitetään ja levytetään varsinkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Lindberg tunnetaan erityisesti orkesterimusiikistaan, joka on energistä, värikästä ja tiheää (erilaisia asioita on mukana paljon).

EINOJUHANI RAUTAVAARA: CANTUS ARCTICUS, osa 3: JOUTSENET MUUTTAVAT

MIKÄ: Cantus arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille, yhdistää ääninauhalta kuuluvat pohjoisen linnut ja orkesterin huikeaksi luonnontunnelmaksi. Se on Einojuhani Rautavaaran (1928─2016) soitetuin teos ja rakastetuimpia suomalaisen klassisen nykymusiikin sävellyksiä. Rautavaara sävelsi teoksen vuonna 1972 ja myös äänitti lintujen ääniä itse pohjoisen soilla. Konsertissa kuullaan viimeinen osa, Joutsenet muuttavat (muut osat ovat Suo ja Melankolia).

KUUNTELE JOUTSENET MUUTTAVAT (8 min)

OSALLISTU KONSERTIN VISUALISOINTIIN! OLETKO INNOKAS LUONTOKUVAAJA, -VIDEOIJA TAI RUNOILIJA?
Kuvaa tai videoi juuri nyt muuttomatkaa varten kokoontuvia joutsenia tai syksyistä maisemaa, eritysesti taivasta!
TAI: Kuuntele Joutsenet muuttavat -osaa ja kirjoita runo sen inspiroimana!
OHJE töiden lähettämiseen. Kuvia, videoita ja runoja voidaan esittää konsertissa tai näyttelyssä! Niitä voi tietysti tehdä myös yhdessä toisten kanssa.

TUTUSTU JOUTSENET MUUTTAVAT -OSAAN TARKEMMIN

KUKA: EINOJUHANI RAUTAVAARA (1928─2016) on kansainvälisesti tunnetuimpia ja soitetuimpia suomalaissäveltäjiä, ehkä soitetuin Sibeliuksen jälkeen. Hän ehti säveltää laajan tuotannon, johon kuuluu mm. kahdeksan sinfoniaa ja kahdeksan oopperaa. Rautavaaraa on luonnehdittu romantikoksi ja mystikoksi, mutta hänen omaperäistä tyyliään on vaikea laittaa mihinkään lokeroon.

UUNO KLAMI: KALEVALA-SARJA, 5. osa SAMMON TAONTA

MITÄ: Uuno Klamin (1900–1961) Kalevala-sarja vuodelta 1943 on nimensä mukaisesti saanut innoituksensa kansalliseepoksestamme. Teoksen viimeinen osa kuvaa Sammon taontaa: Seppä Ilmarinen takoo Sammon, ihmeellisen taikakoneen, joka jauhaa omistajalleen rikkauksia.

KUVITA MUSIIKKIA! Tee kuvaamataiteen työ (esim. abstrakti väri-ilottelu) Kalevalan tarinan ja Klamin musiikin innoittamana. Töillä voidaan visualisoida konserttia tai esittää näyttelyssä!

OHJE töiden lähettämiseen

KUUNTELE KLAMIN SAMMON TAONTA Aloita kohdasta 25:25 (kesto 7 min.)

Sammon taonta etenee alun hiljaisista sävyistä orkesterin yhteiseen vahvaan loppuun.
Millainen Sampo syntyy? Onko musiikissa uhkaavaa hehkua, kuuletteko taontaa? Vastaako musiikki omaa, Kalevalan tekstin pohjalta syntynyttä mielikuvaa Sammon teosta?

KUUNTELE SAMMON TAONNAN LYÖMÄSOITTIMET ERIKSEEN patarummut, lautaset, kellot ja tam-tam. Tampere Filharmonian Tiina Laukkanen ja Peter Fódor soittavat. Lisäksi teoksessa on triangeli ja isorumpu.

KUKA: UUNO KLAMI (1900–1961) kuului sukupolvensa johtaviin suomalaissäveltäjiin ja erityisesti hänen Kalevala-sarjaansa soitetaan usein konserteissa. Klamin musiikissa kuuluvat kansainväliset vaikutteet opiskeluajoilta Pariisista ja Wienistä: hän on modernisti, ei kansallisromantikko´(kuten esim. Sibelius, Kuula ja Melartin). Enemmän kuin Sibeliuksen Kalevala-aiheisille teoksille Klamin Kalevala-sarja on sukua venäläissyntyisen Stravinskyn ja ranskalaisen Ravelin musiikille. Onpa Klamin teosta nimitetty ”suomalaiseksi Sacreksi” viitaten Stravinskyn kuuluisaan Le Sacré du Printemps eli Kevätuhri-balettiin. Sekä Ravelin että Stravinskyn teoksia Klami kuuli opiskellessaan ulkomailla.

TUTUSTU KLAMIN SAMMON TAONTAAN, KALEVALAN KERTOMUKSEEN ja KALEVALAAN TAITEESSA TARKEMMIN

JEAN SIBELIUS: FINLANDIA

Finlandia voitti Taidetestaajien äänestyksen ja kuullaan siis konserteissa!

Jean Sibeliuksen Finlandia kuvaa Suomen kansallista heräämistä ja suomalaisten vapaudenkaipuuta. Siitä tuli säveltäjänsä suurin hitti, joka tunnetaan ympäri maailmaa. Sibelius kirjoitti Finlandian orkesteriteokseksi, mutta suostui myöhemmin siihen, että mukana voi olla kuorokin.

KATSO VIDEO: Finlandia (kesto 8 min.) Video on Lontoon Proms-festivaalin päätöskonsertista 9.9.2017, jossa Finlandialla juhlistettiin Suomen juhlavuotta. Brittikuoro laulaa suomeksi!

Lue lisää Finlandiasta ja sen historiasta

© YLE/Finnish National Broadcaster

Jean Sibelius (1865–1957) on kansallissäveltäjämme ja kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä. 92-vuotiaaksi elänyt säveltäjä ehti kokea monia Suomen historian merkittäviä vaiheita. Hän vaikutti musiikillaan itsenäistymisajan kansallistunteeseen ja teki Suomea ulkomailla tunnetuksi. Sibeliuksen tunnetuimpia sävellyksiä ovat Finlandian lisäksi Valse triste, Karelia-sarja, viulukonsertto ja sinfoniat.