Tampere Filharmonia

Sibelius-äänestys

Äänestä oma Sibelius-suosikkisi Taidetestaajien Suomi 100 -konserttiin!

Tutustukaa Sibeliuksen kappaleisiin kuuntelemalla niitä yhdessä ja äänestäkää sitten jokainen omaa suosikkianne ke 25.10. klo 15 mennessä. Kappaleet kestävät kokonaan kuunneltuina yhteensä n. 30 minuuttia.

Vaikuta ja voita: Tampere Filharmonia soittaa eniten ääniä saaneen teoksen marraskuun konsertissa. Kaikkien äänestäneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Tampere Filharmonia -tuotteita.

Jean Sibelius (1865–1957) on kansallissäveltäjämme ja kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä. 92-vuotiaaksi elänyt säveltäjä ehti kokea useita Suomen historian merkittäviä vaiheita ja vaikutti musiikillaan itsenäistymisajan kansallistunteeseen ja teki Suomea ulkomailla tunnetuksi.

Sinfonioiden ja viulukonserton ohella Sibelius sävelsi myös paljon näyttämömusiikkia orkesterille. Kaikki ehdokaskappaleet on sävelletty musiikiksi näytelmiin ja kuvaelmiin. Jos Sibelius olisi säveltänyt elokuvamusiikkia, olisiko se voinut kuulostanut tältä?

 

 

1. All’overtura Historiallisia kuvia I -sarjasta (kesto 5 min.)


alusta kohtaan 4:45

Vuonna 1899 Suomen suurruhtinaskunnassa elettiin ensimmäistä sortokautta: Venäjän keisari Nikolai II antoi ns. helmikuun manifestin ja kenraalikuvernööri Bobrikov määräsi suomalaisia sanomalehtiä lakkautettavaksi. Suomalaiset osoittivat mieltään sananvapauden puolesta järjestämällä Lehdistön päivät. Sibeliuskin kantoi kortensa kekoon säveltämällä musiikin Lehdistön päivien päätösjuhlan isänmaalliseen kuvaelmaan, jonka taustatekstit kirjoittivat Eino Leino ja Jalmari Finne. Kuvaelmamusiikin Väinämöisen laulusta Sibelius muokkasi myöhemmin All’overturan eli alkusoiton tapaan.

2. Välisoitto Pelleas ja Mélisandesta (kesto 3 min.)

Helsingin Ruotsalainen teatteri tilasi Sibeliukselta musiikin belgialalaisen Maurice Maeterlinckin näytelmään Pelléas ja Mélisande. Iloisen ja elegantin välisoiton aikana näytelmän päähenkilöt sopivat salaisesta tapaamisesta. (Myöhemmin kirjallisuuden Nobel-palkinnonkin saaneen Maeterilinckin näytelmää pidetään symbolismin merkkiteoksena ja se on inspiroinut monia muitakin säveltäjiä!)

3. Myrsky Myrsky-sarjasta nro 1 (kesto 4 min.)


klikkaa kohdasta 19:16 The Storm

Sibelius sävelsi musiikin Shakespearen Myrsky-näytelmän (The Tempest) Tanskan kuninkaalliselle teatterille. Musiikki oli menestys heti ensiesityksessään Kööpenhaminassa 1926. Myrsky-osan musiikki kuvaa Prosperon nostattamaa hirmumyrskyä, jossa laiva haaksirikkoutuu.

4. Miranda Myrsky-sarjasta nro 2 (kesto 2 min.)


klikkaa kohdasta 35:34 Miranda

Miltä näyttää Miranda? Myrsky-näytelmän osa kuvaa Mirandan, Prosperon tyttären, viehkeää olemusta. Miranda tapaa Ferdinandin, joka on pelastunut haaksirikosta, ja nuoret rakastuvat.

5. Alla marcia Karelia-sarjasta (kesto 4,30 min.)

Viipurilainen osakunta tilasi nuorelta Sibeliukselta musiikin Karjalan historiasta kertoviin kuvaelmiin: syntyi Karelia-musiikki ”Viipurilaisen osakunnan Juhla Arpajaisiin Kansanvalistuksen hyväksi Viipurin läänissä”. Sibelius.fi-sivulla kerrotaan, että ”tilaussumma oli 500 markkaa, ja sillä kuitattiin puolen vuoden vuokrat.” Sibelius teki musiikista Karelia-sarjan, jonka kolmas eli viimeinen osa Alla marcia on.

6. Valse triste (kesto 5 min.)

Sibelius sävelsi Valse tristen eli surullisen valssin alun perin osaksi Kuolema-musiikkia lankonsa Arvid Järnefeltin samannimiseen näytelmään. Sibelius myi Valse tristen kertakorvauksella kustantajalle. Kun teos sitten levisi vauhdilla maailmalle (sitä soitettiin niin orkesterikonserteissa kuin esimerkiksi jazz-sovituksinakin), ei säveltäjä saanut kansainvälisestä hitistään myyntikorvauksia eikä siis helpotusta rahapulaansa.

7. Finlandia (kesto 8 min.)


(video Lontoon Proms-festivaalin päätöskonsertista 9.9.2017, jossa Finlandialla juhlistettiin Suomen juhlavuotta. Brittikuoro laulaa suomeksi!)

Sibeliuksen Lehdistön päivien kuvaelmamusiikin (josta tarkemmin ks. 1. All’overtura) viimeinen osa oli ”Suomi herää”. Esityksessä se alkoi soida jo edeltävän osan, Isovihan kuvaelman aikana, jossa Suomi-äiti istui hangessa lapsineen sodan, hallan, nälän ja kuoleman uhatessa heitä. Juuri ”Suomi herää” on Finlandia-sävelrunon varhaisversio. Finlandia kuvaa Suomen kansallista heräämistä ja suomalaisten vapaudenkaipuuta. Siitä tuli säveltäjänsä suurin hitti, joka tunnetaan ympäri maailmaa. Sibelius kirjoitti Finlandian orkesteriteokseksi, mutta suostui myöhemmin siihen, että mukana voi olla kuorokin.​

Äänestys

Jos haluat osallistua arvontaan, jätä yhteystietosi!

Sibelius äänestys
Kaikkien äänestäneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Tampere Filharmonia -tuotteita.