Onnea, Kaija Saariaho!

Henkilöt ja teokset

  • John Storgårds aloitti muusikon uransa viulistina, ja hän toimi monien orkestereiden konserttimestarina Suomessa ja ulkomailla ennen siirtymistään Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan kautta kapellimestariksi. Viulistin ura jatkuu edelleen solistitehtävien ja kamarimusiikin merkeissä.

    Kapellimestarin uransa alussa Storgårds johti Ylioppilaskunnan Soittajia vuosina 1992–96. Tätä seurasi edelleen jatkuva kiinnitys Lapin kamariorkesterin taiteelliseksi johtajaksi vuonna 1996. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina hän toimi vuosina 2006–2009. Vakituisia kiinnityksiä Storgårdsilla on ollut myös Oulussa, Tapiolassa ja Helsingin kaupunginorkesterissa.

    Merkittäviä ulkomaisia tehtäviä Storgårdsilla ovat mm. tammikuussa 2012 alkanut kiinnitys BBC Philharmonic Orchestran päävierailijaksi, ja syksystä 2015 alkaen päävierailijan kiinnitys Ottawassa National Arts Center Orchestrassa. Hän työskentelee säännöllisesti myös Münchenin kamariorkesterin taiteellisena partnerina. Viime kausien mielenkiintoisiin tapahtumiin kuuluvat loistavan vastaanoton saanut debyytti New Yorkin filharmonikkojen kanssa, vuosittaisia Lontoon Promeja unohtamatta.

    Storgårdsin orkesterilevytysten luettelo on mittava. Hän on tehnyt useita kiiteltyjä ja palkittuja CD-levyjä mm. Helsingin kaupunginorkesterin, Lapin kamariorkesterin, BBC filharmonikkojen, Oslon filharmonikkojen ja Göteborgin sinfonikkojen kanssa. Levytyksiin lukeutuvat mm. Sibeliuksen ja Nielsenin sinfonioiden kokonaislevytykset.

  • Kaija Saariaho on yksi Suomen tunnetuimpia ja palkituimpia nykysäveltäjiä. Vuosikymmeniä hänen musiikkinsa on paitsi hurmannut yleisöjä myös inspiroinut nousevia säveltäjäpolvia.

    Musiikkiopinnot Kaija aloitti viululla, ja säveltämisen jo 11-vuotiaana kitaralla. Itsekritiikki sai hänet kuitenkin hetkellisesti lopettamaan sävellysyritykset. Hän keskittyi piirtämiseen, mutta jatkoi Helsingin konservatoriolla piano- ja teoriatunneilla taideopintojensa ohella. Lopulta säveltämisen pakko kävi niin kovaksi, että Kaija pyrki ja pääsi vuonna 1976 Sibelius-Akatemiaan Paavo Heinisen oppilaaksi.

    Kaija Saariaho kertoo etsivänsä musiikillaan tietä omaan itseensä. Sävellystyössään hän hyödyntää ennakkoluulottomasti teknologiaa akustisten soitinten ja lauluäänen rinnalla. Kansainvälisesti Saariaho tunnetaan etenkin oopperasäveltäjänä, mutta myös orkesteriteokset ja kamarimusiikki ovat keränneet esityskertoja ja ylistäviä kritiikkejä. Hänet on myös palkittu lukuisilla musiikkipalkinnoilla.

    Oopperoista ensimmäistä, Kaukainen rakkaus (L’Amour de loin, 2000), pidetään Saariahon läpimurtoteoksena. Hänen odotettu viides oopperansa Innocence saa ensi-iltansa Suomen Kansallisoopperassa 21.10.2022. Kuluvan syksyn aikana kotimaisella yleisöllä on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus seurata Saariahon historiallista sävellyksellistä aikajanaa ja kokea hänen musiikkiaan eri puolilla maata. Tampere Filharmonia on yksi Kaija Saariaho 70 -tapahtumien toteuttajista. Täsmälleen säveltäjän 70-vuotissyntymäpäivänä 14.10. järjestetään konsertit Tampereella ja Helsingissä. Tampere Filharmonia soittaa konsertissaan Saariahon Vista-teoksen ensi kertaa Tampereella.

  • Halki koko uransa Jean Sibelius (1965–1957) sävelsi myös näyttämölle. Alkaen vuoden 1888 Näkki-näytelmän musiikista ja päättyen vuoden 1925 Myrskyyn Sibelius teki musiikin noin tusinaan näytelmään ja kokosi niistä myöhemmin konsertteihin sopivia kokoelmia tai irrotti yksittäisiä teoksia. Pelléas ja Melisande -sarjaa ja Myrskyä esitetään yhä, samoin kuin Sanomalehdistön päivien musiikista syntyneitä sarjoja Scénes historiques I ja II sekä tietenkin Finlandiaa. Viipurilaisen osakunnan Karelia-näytelmään sävelletystä musiikista tiivistynyt neliosainen sarja kuuluu Sibeliuksen suosituimpiin etenkin ulkomailla. Sarjan ulkopuolelle jäänyttä Alkusoittoa (1893) säveltäjä piti jopa ”liian nuorekkaana”, mutta siinäpä sen vetovoima piileekin. Alkusoiton sibeliaaninen tenho ja mieleenpainuvat melodiat jättävät tuskin yhtäkään kuulijaa kylmäksi.

    Teksti: Jaani Länsiö

  • Kaija Saariaho (s. 1952) on Suomen kuuluisin ja kansainvälisesti arvostetuin nykysäveltäjä. Esimeriksi vuonna 2019 BBC Music Magazinen järjestämässä kyselyssä 174 säveltäjää ympäri maailman kertoi kuka heidän mielestään on kaikkien aikojen merkittävin säveltäjä. Ykkössijalle äänestettiin J.S. Bach, Saariaho löytyi sijalta 17 – elossa olevista säveltäjistä korkeimpana. Saariahon tuotanto kattaa kaikki taidemusiikin lajit soolokappaleista elektronimusiikkiin ja konserttoihin, mutta erityisesti hänet tunnetaan oopperoistaan L’Amour de loin (2000) Adriana Mater (2006) ja Innocence (2018), johon Sofi Oksanen on kirjoittanut libreton.

    Saariahon tuoreimpiin kuuluva orkesterisävellys Vista (2019) on Helsingin kaupunginorkesterin sekä Berliinin, Oslon ja Los Angelesin filharmonikoiden yhteistilaus. Saariaholle tyypillisesti jo teoksen otsikko vihjaa musiikillisesta hahmosta, mutta jättää paljon mielikuvituksen varaan. Vistan hän keksi ajaessaan USA:n länsirannikkoa Los Angelesista kohti San Diegoa. ”Pysähdyimme usein ihastelemaan maisemia ja huomasin, että näitä paikkoja kutsuttiin nimellä Vista,” Saariaho sanoo. ”Tunsin kirjaimellisesti, kuinka uusi musiikki tulvi mieleeni, ja aloin kutsua sitä Vistaksi. Teoksessa on kaksi toisilleen vastakohtaista osaa, Horizons ja Targets. Ensimmäinen perustuu linjoille ja abstraktille tekstuurille, kun taas Targets on jännittynyt ja dramaattinen, fyysisesti energinen.”

    Teksti: Jaani Länsiö

  • Vuoden 1910 tienoilla Jean Sibelius (1865–1957) kahlasi syvissä vesissä. Vakavia sairasteluita seurannut eksistentiaalinen ahdistus, alkoholin vaihtuminen vesilinjalle ja maailmalta kantautuneet tyylivirtaukset horjuttivat yhdellä kertaa sekä elämää että sävellysten harmoniamaailmaa. Esimerkiksi Voces Intimae (1909), neljäs sinfonia (1911) ja Luonnotar (1913) sukeltavat kohti sisäisiä syvyyksiä, kauas pintapuolisten tarinoiden tuolle puolen.

    Aallottaret (1914) kuuluu samaan sukuun. Se syntyi tilausteoksena Yhdysvaltain Connecticutin Norfolkissa pidetyille musiikkijuhlille. Sibelius oli jo saanut teoksen valmiiksi, kun hän joutui tekemään siihen muutoksia kesken Atlantin ylityksensä, koska vasta silloin hän oli ymmärtänyt valtameren todellisen luonteen. Vaikka Sibeliuksen teoksissa oli toisinaan kuultu ranskalaisen impressionismin piirteitä, Aallotarissa hän kohottaa utuisen maalauksellisuuden musiikilliseksi johtotähdeksi. Pirskahtelevat puhallinsoolot, matalikossa möyrivä bassomatto ja yhä voimakkaammaksi kohoavat mainingit ahmaisevat syleilyynsä valtavien vesimassojen vastaan panemattomalla voimalla.

    Teksti: Jaani Länsiö

  • Englantilainen Ralph Vaughan Williams (1872–1958) kehittyi säveltäjänä verraten hitaasti. Oman äänensä hän löysi vasta yli 30-vuotiaana opiskeltuaan sitä ennen Royal College of Musicissa, Trinity Collegessa ja Cambridgessa ja otettuaan orkestroinnin tunteja itseltään Maurice Ravelilta. Tätä ennen syntyneet teokset hän joko piilotti tai tuhosi tyystin. Vaughan Williams nousi suosioon aitona kansallisromantikkona, joka sävellyksissään onnistui tavoittamaan englantilaisen maaseudun autereisuutta kaikessa kauneudessaan. Urakiito katkesi maailmansotaan, johon Vaughan Williams pestautui ambulanssikuskiksi vielä yli 40-vuotiaana. Sekä ensimmäinen että toinen maailmansota repi niin henkisiä kuin fyysisiäkin traumoja, joita hän purki etenkin kolmannessa, neljännessä ja kuudennessa sinfoniassaan.

    Keskellä toista maailmansotaa syntynyt viides sinfonia (1943) merkitsi silti paluuta juurille. Siinä missä neljäs räjähteli tuhoa ja vihaa, viides nojaa tyynenä harmonisesti sopuisiin pastoraalitunnelmiin ja 1500-luvun englantilaismusiikin kulta-aikaan. Kriitikot pitivät sitä jopa Vaughan Williamsin jäähyväisteoksena, kuin runoilijan kirjoittamana jälkipuheena kokoelmansa loppusivuille – todellisuudessa sinfonioita syntyi vielä kolme tämän jälkeen. Teos on omistettu Jean Sibeliukselle, joka totesi: ”Sinfonia on upea… omistus tekee minut ylpeäksi ja kiitolliseksi. Ymmärtääköhän tri Williams minkälaista nautintoa hän on minulle tuottanut.”

    Teksti: Jaani Länsiö