Americana

Robert Moody on toiminut Arizonan musiikkifestivaalien musiikillisena johtajana jo 17 vuoden ajan. Memphisin sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana hän toimii nyt kahdeksatta vuotta. 2022 hän sai kutsun Floridaan oopperatähti Renée Flemingin juhlakonserttiin johtamaan Lakelandin sinfoniaorkesteria, minne hänet pian konsertin jälkeen hänet nimitettiin oopperakapellimestariksi.

Moody on vieraillut useissa amerikkalaisorkestereissa sekä Kanadassa ja Euroopassa. Etelä-Afrikkaan hän palaa jo kolmatta kertaa, ja johtaa tällä kaudella Kapkaupungin, Johannesburgin ja Durbanin orkestereita. Kauden kohokohtia ovat myös vierailut Tennesseen musiikkifestivaaleille ja oopperafestivaaleille Kanadaan. Lisäksi tulossa ovat debyytit mm. Buffalon ja Billingsin sinfoniaorkesterien, Baltimoren kamariorkesterin sekä Chattanooga Symphony & Opera -orkesterin kanssa.

Kapellimestarin käden jälkeä voi kuunnella Canadian Brass -albumeilla Bach ja Legends, R. Carlos Nokain Fourth World -albumilla sekä Memphisin sinfoniaorkesterin albumilla Re:Mission Rubato, solistinaan trumpettilegenda Ryan Anthony.

robertmoodymusic.com

Bryan Cheng debytoi Carnegie Hallissa vain 14-vuotiaana. Kanadalaissyntyinen sellisti on voittanut lukuisia kansainvälisiä kilpailuja. Viimeisimmät palkinnot ovat Verbierin festivaaliakatemian himoittu Prix Yves Paternot ja Canada Council for the Artsin Virginia Parker -palkinto.

Debyytti Deutsches Symphonie-Orchester Berlinin kanssa äskettäin poiki pikaisen paluukutsun. Tulevia merkittäviä debyyttejä on luvassa mm. Hannoverin ja Frankfurtin radion sinfoniaorkesterien, Orchestre Métropolitainin, Tampere Filharmonian, Janáčekin filharmonisen orkesterin, Kapkaupungin ja Johannesburgin filharmonisten orkesterien, Intian sinfoniaorkesterin, Winnipegin sinfoniaorkesterin ja I Musici de Montréal -kamariorkesterin kanssa.

Tulevia konserttiesiintymisiä ovat Sir András Schiffin kanssa Verbierin festivaaleilla ja Wigmore Hallissa, debyytit Schleswig-Holsteinin musiikkijuhlilla, Mecklenburg-Vorpommernin ja Kronbergin festivaaleilla, Rockportin ja Clevelandin kamarimusiikkifestivaaleilla sekä Wigmore Hallissa.

Cheng on julkaissut albumitrilogian audite-levymerkille ja viimeisimmän konserttialbuminsa Portrait (2023) Centrediscsille. Hän esiintyy myös kamarimuusikkona sekä duojensa Cheng² ja CelloFello kanssa.

www.bryancheng.com

Illan kokoonpano

I-viulu
Maria Itkonen 3. konserttimestari
Iida Mojzer 2.konserttimestari tp.
Riikka Marttila *
Liina Nuora-Loijas ***
Lea Antola
Tatevik Ayazyan
Maria Garcia Escudero
Raimo Hannikainen
Siri Heinonen
Lotta Laaksonen
Katri Nikkanen
István Szalay
Vitali Torkkeli
Janita Oksanen tp.
Hanna Parviainen tp.

II-viulu
Erkki Louko *tp.
Heidi Kuula **
Kimmo Tullila ***
Riitta Hallila
Linda Halme
Kirsi Korpela-Pulkkinen
Eeva-Liisa Suuronen
Pirjo Tulisalmi
Anni Ylikallio
Johannes Hakulinen tp.
Saara Kangas tp.
Josefina Haikarainen tp.
Silva Koskela tp.

Alttoviulu
Mikhail Slobodyanyuk sooloaltisti
György Balázs *
Kaisa Anttila
Heili Hannikainen
Marianne Hautakangas
Elizabete Jokiranta
Kimmo Kivivuori
Anne Korhonen
Taavi Nachtigall
Satu Kae tp.
Iina Marja-aho tp.
Margarethe Breit tp.

Sello
Kalle-Pekka Koponen soolosellisti
Risto Rajakorpi ***tp.
Reinis Birznieks
Miika Jämsä
Maija Juuti
Sampo Liukko
Elina Rouvali
Virpi Välimäki
Hannes Jämsä tp.
Elena Hämäläinen tp.

Kontrabasso
Jarkko Uimonen *
Joni Armio ***
Juha Kleemola
Tuomo Kinnunen
Antti Laulaja
Heikki Lehtinen
Pentti Huhtinen
Aleksi Ruonavaara tp.

Huilu
Annaleena Jämsä *
Malla Vivolin **
Nina Johnson ***
Seppo Planman

Oboe
Juha Ala **
Simeon Overbeck **
Heikki Pöyhönen ***

Klarinetti
Jarmo Hyväkkö *
Mark Reding **
Janne Pesonen ***
Laure Paris tp.

Saksofoni
Kalle Oittinen*tp.

Fagotti
Aleksei Dmitriev *
Eri Ikeda **tp.
Ananta Diaz tp.

Käyrätorvi
Jouni Suuronen **
Pauliina Koskela ***
Ismo Ponkala
Timo Ruskeepää

Trumpetti
Xiang Guo *
Eero Kiukkonen **
Onni Pietilä ***tp.
Tapio Kilpinen
Jonas Silinskas tp.

Pasuuna
Vygantas Silinskas *tp.
Sakari Mäkimattila **tp.
Ivan Cheung

Tuuba
Harri Miettunen *

Patarummut
Tiina Laukkanen *
Harri Lehtinen ***tp.

Lyömäsoittimet
Jarmo Niininen *tp.
Tuomo Oravakangas ***
Eppu Hietalahti tp.
Janne Tuomi tp.

Harppu
Kirsti Vartiainen *
Olga Benito Ramirez tp.

Kosketinsoittimet
Ville Hautakangas *tp.

äänenjohtaja *
vuorotteleva äänenjohtaja **
varaäänenjohtaja ***
tilapäinen tp.

Leonard Bernsteinin (1918–1990) maine säveltäjänä jäi viime vuosikymmeniin asti hänen loisteliaan kapellimestarinuransa varjoon. Orkesterin johtajana hän saattaa olla viime vuosisadan suurin, mutta myös säveltäjänä hän kuuluu kiistattomiin merkkihenkilöihin – eikä pelkästään yhden kaikkien aikojen suosituimman musikaalin, West Side Storyn, tekijänä. Bernsteinin julkisuuskuva kevyenä Broadway-nikkarina on saanut vakavissa musiikkipiireissä ansaitsematonta halveksintaa, vaikka hänen tuotantonsa ydin on perinteisessä orkesteri-, kuoro- ja kamarimusiikissa.

Bernsteinin sävelsi läpimurtovuotenaan 1944 koreografi Jerome Robbinsille baletin Fancy Free, joka sai kantaesityksensä huhtikuussa New Yorkin Metropolitanissa. Tarina kolmen merimiehen riiausreissusta New Yorkissa oli niin valtava hitti, että jo saman vuoden joulukuussa sai ensi-iltansa balettiin perustuva musikaali On the Town. Vuonna 1949 ilmestyi Gene Kellyn ja Frank Sinatran tähdittämä elokuvaversio, joskin vain osa Bernsteinin alkuperäismusiikista päätyi filmiin Roger Edensin uusien sävellysten rinnalle.

Kolmen tanssikohtauksen orkesterisarja alkaa osalla Dance of Great Lover. Merimies Gabey on nukahtanut metroon ja haaveilee hurmaavansa Neiti Turnsteilisin notkeilla liikkeillään. Toisessa osassa Pas de Deux Gabey tarkkailee tilannetta Keskuspuistossa: seilori viettelee viattoman opiskelijatytön vain hylätäkseen hänet samantien. Päätösosa Time Square Ballet kerää kolmikon illan hämärtämän New Yorkin sykkivään ytimeen syntisen jazzin säestyksellä.

Teksti: Jaani Länsiö

Amerikkalainen Mason Bates (s. 1977) kuuluu tämän hetken esitetyimpiin nykysäveltäjiin. Batesin teosluettelo kattaa oopperoita, elokuvamusiikkia, orkesteriteoksia ja etenkin nykyteknologian sävyttämää musiikkia – onhan hän myös aktiivinen DJ. Arvovaltainen Musical America -julkaisu valitsi Batesin vuoden säveltäjäksi 2018, minkä lisäksi hänen musiikkiaan sisältäville äänitteille on myönnetty kaksi Grammy-palkintoa: parhaan oopperalevytyksen Grammy (The (R)evolution of Steve Jobs, 2019) ja parhaan äänityksen Grammy (Philharmonia Fantastique: The Making of the Orchestra, 2023). Batesin musiikki on helposti lähestyttävää, usein tonaalista ja erilaisia tyylejä yhdistelevää fuusiota. Ulkomusiikillisilla ohjelmilla Bates luo teoksilleen syvätasoja, teosta seuraavia kommenttiraitoja.

Sellokonsertossa (2014) ohjelmaa ei poikkeuksellisesti ole. Bates halusi kääntää kaiken huomion solistiin ja selloon. Noin 25-minuuttinen, kolmeosainen konsertto syntyi Seattlen ja Columbuksen sinfoniaorkestereiden sekä Los Angelesin kamariorkesterin tilauksesta Joshua Romanille, Seattlen entiselle soolosellistille ja Batesin ystävälle. ”Kappale alkaa haikeasti Joshin leijaillessa levottoman orkesterin yllä”, Bates kertoo. ”Lyyrisyys sen kuin kasvaa hitaassa keskiosassa, mutta finaalin rytminen energia vie lopulta voiton. Yhdessä kohtaa Josh soittaa jopa kitaraplektralla. Kyseessähän on sama tyyppi, joka soitti Led Zeppelin -sovituksia kaupungintalolla, joten näin oikeaksi ohjata hänet ulos räjähdysten saattelemana.”

Teksti: Jaani Länsiö

Siinä missä Charles Ives on amerikkalaisen musiikin isä, Aaron Copland (1900–1990) on amerikkalaisen soundin isä. Kun Ives sekoitteli tyyleistä, sävellajien ja rytmien sekamelskasta moderniakin tuoreempaa kiisseliä, Copland kehittyi päinvastaiseen suuntaan – kohti preerioiden pysähtyneisyyttä, vuoristojen jylhyyttä ja isänmaallisen vaskivoittoista americanaa, josta etenkin Hollywoodin myötä muodostui patrioottisen musiikin tunnusmerkistö.

Coplandin etsi ääntään jazzin kautta, kunnes 1930-luvun lopun hittibaletit El Salón Mexico ja Billy the Kid osoittivat lopullisen suunnan. Etenkin 1940-luvulla syntyneet Lincoln Portrait, Appalakkien kevät, Letter from Home ja muut jo nimenkin perusteella tähtilipun väreissä soivat sävellykset vakiinnuttivat Coplandin Yhdysvaltain orkestraaliseksi ääneksi. Coplandin kolmas sinfonia (1946) lienee esitetyin amerikkalaissinfonia.

Vaikka sen syntyhetkestä ja tunnelmasta voisi päätellä sen olevan suora viittaus toisen maailmansodan voittoon, teos tuskin syntyi ulkoisten vaikutteiden alaisena: ”pakotin itseni säveltämään, enkä pystynyt keksimään mitään aattellista pohjaa sinfonialle”, Copland sanoi. ”Ja vaikka olisinkin pystynyt, se olisi valetta, jälkikäteen lisättyä sepitettä, jolla ei ole mitään tekemistä luomistyön kanssa.” Kolmas jäi Coplandin viimeiseksi sinfoniaksi.

Neljäosainen sinfonia käsittää paitsi Coplandin kompleksisinta myös melodisinta, mieleenpainuvinta musiikkia. Ensiosa on lyyrinen, avariin maisemiin avautuvien melodioiden kokoelma. Toisen osan energinen scherzo leppyy välijakson pastoraalitunnelmiin. Kolmas osa on hidas, jatkuvalle muutokselle perustuva elegia, kun taas finaalin kantavana teemana on Coplandin tunnetuin orkesterinumero, amerikkalaisen sankarillisuuden ilmentymä Fanfare for the Common man (1942).

Teksti: Jaani Länsiö